Ritariateria

Pilvet kuin Pöytävuori eteläisellä taivaalla.

Komea näky mutta hankala kiivetä.

Pieni pakkanen on jäädyttänyt rinteet ja polut mutta aurinko paistaa suoraan Pöytävuoren päälle ja sulattelee, valuttelee vesiä hiljalleen alas laaksoon jossa nippu suomalaisia taapertaa askareissaan. Joku voitelee suksia talonsa kellarissa ja toinen nojaa selkänsä huurteiseen koivuun ja juo viinaa kun ei hiihtääkään pysty.

Pellon keskellä kulkee moottoritie.

Siellä kirittää lähihoitaja volkkariaan kuumaa puuroa takakontin lämpöastioissa ja lusikoita takkinsa taskussa.

Ohittelee ilman suuntavilkkua ja kuuntelee navigaattorin ohjeita.

Aja 200 metriä, sitten käänny oikealle.

Nyt, käänny oikealle.

Lähihoitaja tottelee rivakasti niin että lämpöastiat kolisevat nurin ja puuro alkaa tuoksua auton sisätiloissa.

Veteraanimajalla muutama korpisoturi vetelee viimeisiä henkosia ryssältä takavarikoidusta mahorkasta kun lähihoitaja peruuttaa volkkarinsa pihaan, avaa volkkarin takakontin ja vetäisee lusikat taskustaan ja käskee ukkojen syödä.

Ei tässä ole koko päivää aikaa odotella.

——

5.12.2011 IC RMK-HKI Klo 10.11

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!!

Mahtava homma

yön kylmät kiteet valuvat ikkunasta vetenä

horjuvat hukkuneet lumiukot

niiden löyhkä ja lemu mustalla nurmella talvi

tumput suorina tamppaustelineen alla

kuoleva kuura

mutta eipä hätää!

Hohtava Mamma nostelee ledejä rinnoilleen ja puhaltaa

talven tulista kukkaa, pakkasta ja pakkasta paukkuvaa oksaa

heittelee lunta loimiksi asti ja harjaksiin liinakon tukkaa

jo hohtaa mamma kauppakeskuksen katolla herkkuja suussaan

talven riemut säilöttynä peltipurkkeihin kuin sardiinit tai tonnikala

parasta ennen nykyaikaa

Runotorstaille 24.11.2011 haasteena : Talven merkit